Muistan, miten vuonna 2007 Turun yliopiston suomen kielen kurssilla nuoret miehet haastoivat opettajan kysymällä, mihin me suomenkieltä tarvitaan, kun ollaan opiskelemassa IT-alaa. Silloin opettaja muistutti, että suomen kieltä ja sen kirjallista taitoa tarvitaan muun muassa kommunikointiin. Kaikki asiat eivät Suomessa suju englanniksi.
Suomen kieltä tarvitaan edelleen, vaikka itsekin olen tehnyt työtäni pääsääntöisesti englanniksi vuodesta 2010. Oma kokemukseni on, että äidinkielen taito alkaa horjua, jos sitä ei aktiivisesti käytä. Omassa työssäni pääasiassa kommunikoin englanniksi, mutta erityisesti Suomen toimipisteisiin kohdennetut viestit niin intranetissä kuin sähköposteissa ovat suomen kielisiä.
Vapaamuotoisissa sähköposteissa ja pikaviestimissä lähetetyissä viesteissä huomaa hyvin englannin kielen sekoittumisen käyttämäämme kieleen. Minusta se ei ole hyvä kehityssuunta. Toisaalta joskus saamani sähköpostiviestit, joissa on sekaisin sekä suomea, englantia että lyhenteitä, hymyilyttää. Erityisesti sellaiset, joissa käytetty kieli voi johtaa väärinymmärryksiin.
Entä jos vastaanottaja ei tiedä, mitä FYI tarkoittaa vaan ajattelee sen olevan väheksyvä ilmaisu? Loukkaantuuko hän kuten minä saadessani ensimmäisen kerran viestin, joka alkoi FYI.
Päivän kirjoitusharjoitus
Mieti, oletko saanut sähköpostiviestin, joka ei ole auennut Sinulle. Oletko törmännyt lyhenteeseen, jonka olet ymmärtänyt väärin ja sen myötä viestin sanoma on muuttunut?
Tänään kirjoitamme tekstin, johon lisäämme lyhenteitä ja sanoja, jotka ovat suomen ja englannin – tai muun kielen – sekoituksia. Kirjoitamme tarkoituksellisesti huonosti ja nautimme siitä. Huonosti kirjoittaminen voi olla vaikeaa, joten haasta itsesi.
Kommentoi ja kerro kokemuksistasi. Milloin olet mennyt eniten harhaan ymmärtämällä viestin tyystin väärin?
