Ajatus dekkarin kirjoittamisesta tuli serkultani. Keskustelimme kirjoittamisesta ja kerroin, että haluaisin kirjoittaa mökkikylään sijoittuvan kirjan. Hän heitti ajatuksen, että mitä jos kirjoittaisin dekkarin. Minun ensimmäinen reaktio oli, että en iki maailmassa osaa kirjoittaa dekkaria, vaikka suurkuluttaja lukijana olen. Teksteissäni on usein pilkettä silmäkulmassa eikä sekään sovi dekkariin.
Siinä viinilasin äärellä kuitenkin pääteltiin, että kyllä dekkariinkin voi kirjoittaa pilkettä silmäkulmaan. Pääasia, että henkilöt ovat mielenkiintoisia ja tarina uskottava. Pohdimme, mistä ruumis löytyy ja kenen ruumis se on. Hauskaa, ajattelin. Ja tilasin saman tien Tapani Baggen kirjan ”Se murhaa joka osaa – Dekkarin tekemisen taito”.
Viinihuurujen haihduttua ymmärsin, että olenpa tarttumassa isoon haasteeseen. Serkun sanat mielenkiintoisista henkilöhahmoista jäivät vaivaamaan. Olen käyttänyt aikaa miettiessäni, ketä mökkikylässä asustaa ja mitä kylässä tapahtuu. Apua olen saanut erinäisiltä kirjoittajaystäviltä ja muiltakin, jotka ovat aiheesta olleet toisinaan omituisen kiinnostuneita.
Suvikylän mökkikylä sijaitsee Korven kunnan Repolankylässä Haahkaveden rannalla ja kylän mökit on nimetty kukkien mukaan.
Synopsis v1
Veera Virne vuokraa serkultaan Saara Saarniolta kesämökin vuodeksi. Kesämökki sijaitsee Suvikylän mökkikylässä Korven kunnan Repolan kylässä Haahkaveden rannalla.
Saara-serkku on juuri julkaissut autofiktiivisen esikoisromaaninsa ja on päättänyt lähteä vuoden mittaiselle visiitille kummitätinsä luo Australiaan. Hän on voittanut Kenon päävoiton viiden euron panoksella, joten rahasta hänen ei tarvitse olla huolissaan, vaikka kirja ei myisi yhtään kappaletta.
Veera puolestaan on saanut pienen perinnön, jonka turvin hän on päättänyt jäädä vuodeksi kirjoittajavapaalle päivätyöstään ohjelmoijana. Hän haaveilee kirjoittavansa dekkarin, ensimmäisen oman kirjansa. Sukuvika se on, kun tekstiä syntyy, hän haaveilee.
Muuttokuormassa on läppärin, tulostimen ja tulostuspapereiden lisäksi iso Ikean kassillinen kirpputoreilta ostettuja dekkareita laidasta laitaan sekä Tapani Baggen kirja “Se murhaa joka osaa”.
Veera tutustuu mökkikylän asukkaisiin pikku hiljaa. Saara on kirjoittanut mökkikylän tapahtumista vuosien ajan mökkikirjoihin. Saaran osuvat kuvaukset ihmisistä ja Veeran omat havainnot luovat jännittävän ympäristön, jossa luovia.
Muutaman kuukauden jälkeen Veera alkaa ihmettelemään, miksi ei ole nähnyt naapurin rouvaa Sini Merimaata ollenkaan, vaikka Saaran kirjoitusten perusteella tämä on joka paikassa suuna päänä paikalla. Mitä ihmettä Heimo Merimaalla ja Susanna Riekillä on meneillään? Miksi Saara lähti Australiaan? Oman dekkarin kirjoittaminen ei etene, kun Veera alkaa selvittämään, mitä kaikkea Suvikylässä tapahtuu. Paljon enemmän kuin hän osasikaan ajatella. Leskimies Armas Ratamo toimii tärkeänä tietolähteenä niin menneisiin kuin nykyisiin tapahtumiin.
