Kirjoittajan työvälineet ovat enemmän kuin pelkkä tekstinkäsittelyohjelma. Jokaisella kirjoittajalla on omanlaisensa välineistö – eikä se, mikä sopii yhdelle, ei toimi toiselle.
Osallistuessani erilaisille kursseille ja rakentaessani omaa kirjoittajayhteisöäni, olen huomannut, miten moninaisia ovat itse kunkin koostamat työvälinesetit.
Olemme keskustelleet valinnoistamme ja välillä jopa yrittäneet vakuutella toisillemme omia valintojemme paremmuudesta. Monella työvälineet ja -tavat ovat löytyneet kokeilujen kautta.
Olen itsekin kokeillut erilaisia tapoja tehdä muistiinpanoja, hahmottaa kokonaisuuksia ja kirjoittaa varsinaista tekstiä. Työvälineeni ovat muokkautuneet tukemaan kirjoitusprosessiani yrityksen ja erehdyksen kautta.
Ideoiden kerääminen
Koska olen aina pitänyt käsin kirjoittamisesta, minulle on luontevaa koota idean poikasia muistikirjoihin ja -vihkoihin. Niitä on kertynyt kirjahyllyyni useita ja yksi on mukanani lähes aina. Joskus se unohtuu kotiin ja silloin on pakko turvautua kännykän muistiinpanoihin.

Viime aikoina olen alkanut hyödyntämään myös sovelluksia kuten Trello ja OneNote ideoiden keräämiseen – tai oikeammin ideoiden luetteloimiseen. Yritän niiden avulla myös jakaa kirjoitustehtäviäni pienempiin palasiin. Katsotaan, kuinka kauan meidän suhteemme kestää. Kaipaan edelleen käsillä kirjoittamista: sanoja paperille.
Visualisointi
Kun ideat alkavat vaatia jäsentämistä, valitsen työkalun sen mukaan, mikä tuntuu kulloinkin luontevimmalta.
Saatan piirrellä nuolia ja erilaisia kuvioita muistikirjaan, lisätä tekstiä nuolien – ja joskus myös rivien – väliin ja lisätä uusia näkökulmia post-it lapuilla.
Miellekartat ovat yksi eniten käyttämistäni menetelmistä. Tällä hetkellä käytän MindMupia verkossa ja alla olevasta kuvasta näkyy, miten hyödynnän värejä. Värit ovat minulle työväline.

Tekstin käsittely
Monet kirjoittajat käyttävät Wordia tai samankaltaisia ilmaisia ohjelmia. Tiedän monia Google Docsin vannoutuneitaa ystäviä.
Minä en pysty käsittelemään tekstiäni yhtenä tiedostona. Jostain syystä aivoni eivät taivu pitkiin tekstipötköihin. Tarvitsen rakenteen, osiin jaettavan kokonaisuuden.
Minun valintani on Scrivener. Joidenkin mielestä se on turhan monimutkainen, mutta minut se pelasti. Scriverenissä olen esimerkiksi värikoodannut käsikirjoitukseni osien tapahtumapaikat, mikä helpottaa sekä kokonaisuuden hahmottamista että editointia.
Scrivenerissä hyödynnän paljon avainsanoja (keywords), sillä niiden avulla minun on helppo löytää tekstit, joissa esimerkiksi käsittelen Saaran perhettä. Käyttämällä sovellusta kehityn sen hyödyntämisessä pienin askelin. Uskon, että vielä on paljon ominaisuuksia, joita en osaa täysin hyödyntää.

Tekstin hallinta
Vaikka Scrivener helpottaa kirjoittamista ja MindMup auttaa kokonaisuuden hahmottelussa, olen Excel-fanina ottanut myös taulukot käyttööni.
Kirjaan Exceliin muun muassa sanamääriä, editoinnin päivämääriä ja kunkin luvun synopsiksen. Nämä tiedot ovat myös Scriveneristä, mutta en ole löytänyt tapaa tarkastella kaikkea yhdellä silmäyksellä.

Tekstin lukeminen
Kun tulee aika lukea käsikirjoitusta, koostan tekstin yhdeksi tiedostoksi Scriveneristä näppärällä compile-toiminnolla. Ensin luen tekstitiedostoa näytöltä, mutta jossain vaiheessa tulostan sen paperille ja aloitan – jälleen kerran – käsin tehtävän työvaiheen.

Käyn käsikirjoituksen läpi ja merkitsen huomioitani erivärisillä kynillä: punaisella sisältöä koskevat huomiot, sinisellä oikeinkirjoitusvirheet, vaaleanpunaisella jokaisen luvun keskeisen sanoman lukijalle ja vihreällä uudet ideat – joita toivottavasti ei tule liikaa enää tässä vaiheessa.

Tekstin tallenminen
Sekä Scriverin datatiedostot että tekstitiedostot säilytän Google Drivessa ja osan Dropboxissa tekstin valmiusasteen mukaan. Oman koneen kovalevylle en uskalla tallentaa juuri mitään. Monta konetta hajonnut käsiin, joten jotain olen matkan varrella oppinut.
Sinun työvälineet?
Olisi kiva kuulla, minkälaisen työvälineistön sinä olet itselleni koonnut. Kommentoi ja jaa salaisuutesi.













