Oletko niitä, jotka ajattelevat kirjoittamista paljon enemmän kuin kirjoittavat? Kirjoittamiselle ei jää aikaa, kun aina on jotain muuta. Varaa aikaa kirjoittamiselle on ohje, jonka olen saanut monella kurssilla. Tässä blogiartikkelissa kerron muutamia tapoja, joita olen kokeillut.
Trello
En ole monesta yrityksestä huolimatta onnistunut digitalisoimaan ajanhallintaani. Olen yrittänyt käyttää muun muassa Trelloa, johon olen tehnyt erinäisiä suunnitelmia. Listannut asioita, joita suunnittelen tekeväni tänään – huomenna – tällä viikolla.
Muutaman kuukauden ajan käytin joka aamu viidestä viiteentoista minuuttiin suunnitellen tulevaa päivää. Trellon etuna on sen helppous ja mahdollisuus liittää tiedostoja ja linkkejä kortteihin. Trello on mukanani joka paikassa, missä pääsen internettiin. Noin kahden kuukauden jälkeen aloin kokea joka aamuisen rutiinin ahdistavana ja jätin Trellon hautumaan. Aina silloin tällöin palaan tähän tauluun ja mietin, miten voisin hyödyntää tätä tekemättä siitä itselleni liian orjallisesti noudatettavaa tehtävälistaa.
Muistikirja
Monet kirjoitusoppaat neuvovat pitämään muistikirjaa aina mukanasi. Näin voit koska tahansa kirjoittaa muistiin ajatuksia ja ideoita. Jos ei ole paperisen muistikirjan ystävä, voi käyttää puhelimen muistiinpanoja. Näin et varaa erikseen aikaa kirjoittamiselle, vaan voit kirjoittaa koska ja missä vaan.
Minulla on pieni mustakantinen muistikirja, jota kannan uskollisesti laukussani. Tällä hetkellä teen enimmäkseen etätöitä kotoa käsin, joten en tule hyödyntäneeksi muistikirjaani. Ihan kuin minulla olisi varaa hukata hyvä ajatus vain siitä syystä, että työskentelen kotona ja muistikirja on laukussa odottamassa pääsyä kodin ulkopuolelle.
Toisaalta niinä päivinä, kun käyn toimistolla, käytän julkisia kulkuvälineitä. Joskus muutama hyvä ajatus on jäänyt kirjoittamatta ylös, kun olen miettinyt, mitä mahtaa vieruskaveri junassa tuumia, jos yhtä äkkiä kaivan pienen muistikirjan kassista ja ryhdyn kirjoittamaan. Tuossa tilanteessa puhelimen muistiinpano toimisi paljon paremmin, koska kännykkään tuijottaminen ja sen näpyttely ei ole poikkeavaa toimintaa.
Aamusivut
Monet kirjoittavat ihmiset tuntevat Julia Cameronin luovuusvinkin – Aamusivujen kirjoittamisen. Jos menetelmä ei ole Sinulle tuttu, voit tutustua siihen vaikka lukemalla Martta Tervosen blogipostauksen aiheesta.
Olen kokeillut tätä muutamaan otteeseen. Olenhan nykyään aamuihminen, joka herää aikaisin ja jolla on hyvin aikaa ennen etätyöpäivän aloittamista. Yksi ongelmista, mikä on saanut minut luovuttamaan, on se, että juuri kun saan kirjoittavan minäni heräteltyä aamusivujen parissa, on pakko heittäytyä palkkatyön pariin noin kahdeksaksi tunniksi.
Aamusivujen korvikkeena hyödynnän pidemmät työmatkat kirjoittamalla joko käsikirjoitusta tai kirjoitusharjoituksia junassa. Työmatka kestää reilun tunnin ja siinä ajassa olen saanut joinain aamuina paljon aikaiseksi. Joskus olen jaksanut jatkaa kotimatkallakin, usein en.
Deadline
Sen sijaan, että varaan kalenteristani aikaa kirjoittamiselle, olen alkanut laittamaan kalenteriin erilaisia deadlineja ja tavoitteita. En ole sinällään varannut aikaa vaan enemmän muistutellut itseäni, että tämän minä haluan saada tehdyksi. Se on toiminut erityisen hyvin näiden blogiartikkelien kanssa. Kun kalenterissa on muistutus siitä, että haluan kahdesti viikossa julkaista blogiartikkelin, on minun ollut ikään kuin helppo kirjoittaa artikkeleita valmiiksi ja ajastaa niitä niin, että maanantaisin ilmestyy kirjoitusharjoitus ja torstaisin muu artikkeli.
Käsikirjoituksen suhteen tämä toimi myös. Saavutin tavoitteeni. Kolmosversio on valmis, mutta nythän minun on mietittävä, minkälaisella aikataululla aloitan seuraavan version editoinnin. Määrittelenkö itselleni deadlinen, koska seuraavan version pitää olla valmis? Vai yritänkö tällä kertaa mennä pidemmälle ja määritellä erikseen luku luvulta deadlinen?
Minä olen – valitettavasti – niitä, joilla toimii parhaiten varsin usein kuulemani totuus ”mitään valmista ei tule ilman viime tinkaa”. Kuuntelin Kirjoittajaviikonlopun ensimmäisenä iltana ihaillen Anneli Kannon puheenvuoroa ja yksi mieleen jäänyt asia oli, miten deadline on pyhä. Siitä ei tingitä. Ehkä deadline on se kaikkein toimivin tapa minullekin, vaikka en sillä tavalla erikseen aikaa varaakaan vaan varmistan, että homma tulee tehtyä.
Mikä on Sinun paras tapasi varata aikaa kirjoittamiselle?
Kommentoi ja kerro, mikä on se tapa, joka toimii ja jota suosittelet. Oletko ihminen, joka tarvitsee viime tingan vai oletko aina ajoissa?
