Yksinkertaista selitystä omalle kirjoittajan matkalleni ei ole. Halu kirjoittaa on ollut minussa lapsesta asti. Tahto kirjoittaa ilmestyi, kun aloin opiskella kirjoittamista. Haluan ilmaista itseäni kirjoittamalla. Tässä artikkelissa katson hetken taaksepäin elämässäni, miten halu kirjoittaa on muuttunut matkan varrella ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet. Teen piipahduksen kirjoittamisen historiaan ja palaan siihen, miksi haluan kirjoittaa.
Muisto ala-asteelta
Jo ala-asteella tarpeeni saada sanoja paperille oli voimakas. Minä olin luokallani se, joka kouluvuoden aikana kulutti monta viivallista ainevihkoa. Kun toiset saivat vaivoin aikaiseksi kaksi sivua, minulta syntyi helposti viisi, kuusikin sivua. Joskus jopa enemmän.
Muistan, miten joskus hämmästelin, miksi toiset kirjoittavat niin vähän. Luulin, että minussa on jotain vikaa.
En muista, miten niitä aineita arvosteltiin. Todella harmi, että yhtään ainekirjoitusvihkoa ei ole jäänyt muistoksi noista ajoista. Ehkä painopiste oli sanojen oikeinkirjoituksessa ja välimerkeissä, ei niinkään sisällössä.
Muisto yläasteelta
Yläasteen kahdeksannella luokalla koin voimakasta tarvetta kirjoittaa runoja. Pitkien aineiden lisäksi, totta kai.
Ihana äidinkielen opettajani Tellervo Heikkinen luki sinikantisiin vihkoihin kirjoittamiani runoja ja povaili minusta runoilijaa. Kannustuksesta huolimatta minusta ei tullut runoilijaa, mutta opettajaa muistan lämmöllä.
Tarve tuottaa tekstiä oli tuolloin voimakas, vaikka yläaste oli minulle monin tavoin vaikeaa aikaa.
Muisto lukiosta
Lukiossa jatkoin tarinoiden kirjoittamista kouluaineina, kunnes opettaja veti syrjään todeten ”ei nämä sinun tarinat niin hyviä ole, että niillä pärjää ylioppilaskirjoituksissa, joten ryhdypä kirjoittamaan asiasta”.
Kirjoitin, mutta hetkellisesti kadotin haluni saada sanoja paperille. Kirjoittamisesta tuli väkinäistä. Sillä oli tarkoitus. Piti päästä ylioppilaaksi. Sulauduin massaan.
Myöhemmin ovat muut tapaamani äidinkielen opettajat puolustaneet, että opettaja teki työtään. Hänen tavoite oli saada meidät läpi äidinkielen ylioppilas kokeesta, joka tuohon aikaan tarkoitti esseemäistä kirjoitusta valitusta aiheesta. Siinä hän onnistui – kirjoitin äidinkielestä laudaturin.
Miksi me kirjoitamme?
Koulussa ollessamme meidän kaikkien on pitänyt kirjoittaa. Kynät sauhuten olemme kirjoittaneet muistiinpanoja ja koevastauksia. Unohtamatta niitä edellä mainitsemiani aineita. Kirjoitimme, koska siihen oli tarve. Oli pakko kirjoittaa, jotta sain koulut suoritettua.
Samoin monet meistä kirjoittavat työelämässä erilaisia tekstejä, koska meidän täytyy. Itsellä on ollut onni olla monessa sellaisessa työtehtävässä, jossa olen saanut kirjoittaa paljon:
– esitysmateriaaleja
– koulutusmateriaaleja
– työhön liittyviä (blogi)artikkeleita
ja tietenkin tuhansittain sähköposteja.
Kirjoittaminen on vanha taito
Kirjoituksen katsotaan alkaneen nykyisen Irakin tienoilla sijainneessa Mesopotamiassa ja Egyptissä kauppaan ja taloushallintoon liittyneistä savitaulujen merkinnöistä. Taito on syntynyt tarpeeseen.
Kirjoituksen esimuotoja ovat olleet esittävät piirrokset, kuten kalliomaalaukset, piktografia eli kuvakirjoitus ja ideografia eli käsitemerkit.
Vinkki: Pauliina Yliniitty on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin, jossa hän tiivistää aiheesta kirjoittamansa esseen sekä jakaa esseessään käyttämänsä lähteet. Pauliina on kuvataiteilija ja kalligrafi. Minun haaveisiini kuuluu myös kalligrafian oppiminen, mutta se saa nyt vielä odottaa.
👍 Jos kirjoitustaidon historia kiinnostaa, suosittelen Yle Areenassa katsottavana olevaa ohjelmaa Kirjoitustaidon synty
Minä minä haluan kirjoittaa?
Minulla on sanottavaa ja tarve kirjoittaa ajatuksiani paperille. Eräänlainen perustarve saada ääneni kuuluville kirjoitetussa muodossa. Sisälläni on paljon ajatuksia ja ideoita. Kirjoittaminen kiehtoo ja haluan oppia koko ajan lisää.
Se pieni kirjoittaja minussa, joka kirjoitti lukuisia pieniä tarinoita pienenä tyttönä, on kulkenut mukanani kaikki nämä vuodet. Nyt hänen on aika tulla kaapista ulos ja kirjoittaa.
Mikä saa Sinut kirjoittamaan?
Kommentoi ja kerro minulle ja muille uteliaille, mikä saa Sinut kirjoittamaan? Oletko kirjoittanut aina? Oletko aina halunnut kirjoittaa, mutta jokin on estänyt Sinua?
Oletko Sinä törmännyt henkilöön, joka on tukenut Sinua? Ketä Sinä haluaisit kiittää kirjoittamisen ilosta?
