Kirjoittamisen taitoa voi kehittää. Aina ei riitä, että laittaa sanoja peräkkäin paperille. Kirjoitusharjoituksia tehdessä se riittää. Tärkeintä on, että kirjoitat. Uskalla heittäytyä ja tarttua kynään. Unohda kaikki säännöt ja anna tekstin tulla.
Yritän avartaa mieltäni ja lukea kaikenlaista runoutta. Kaikkea en ymmärrä kertalukemisella ja kaikkea en jaksa lukea useasti. On runoja, joihin palaan useasti. Miettiessäni, minkälaisen kirjoitusharjoituksen kirjoittaisin tällä kertaa, mieleeni nousi Risto Rasan runo, joka puhutteli minua jo vuosia sitten.
Hän oli hyvin yksinäinen,
tilasi lehden
jotta joku kävisi hänen ovellaan.
– Risto Rasa –
Tietämättä ketä runoilijan mielessä oli, minä olen päätellyt jo nuorena, että runoilija puhuu yksinäisestä vanhuksesta. Näen vanhan naisen ryppyiset kasvot, silmälasit nenän päällä ja hieman haparoivat askeleet, kun hän lähtee noutamaan lehteään. Näen hänet pöydän vieressä lukemassa lehteä, kahvikupin höyryämässä lehden vieressä ja kissan istumassa viereisellä tuolilla. Kuulen kissan kehräyksen ja paperin rapinan naisen kääntäessä sivua.
Yksinäisyys ei katso ikää eikä sukupuolta. Joskus yksinäisyys on oma valinta. On hyvä myös erottaa yksin oleminen yksinäisyydestä. Itse kaipaan hetkiä, jolloin saan olla yksin, mutta ajatus yksinäisyydestä pelottaa. Minä kaipaan ympärilleni ihmisiä. En halua olla tuo Risto Rasan runon henkilö!
Yksinäisyys on yleistä ja kaikenikäiset voivat tuntea yksinäisyyttä.
Yksinäisyyttä saatetaan hävetä, ja se voi tuntua pelottavaltakin, eikä siitä välttämättä kerrota.
Sen takia siitä pitääkin puhua enemmän.
– Mielenterveyden keskusliitto –
Tämän viikon harjoitus
Lue Risto Rasan runo muutamaan kertaan. Mieti, kenestä runo on kirjoitettu. Kirjoita sitten tarina siitä, miten tuo henkilö päätyi tilanteeseen. Tai voit kirjoittaa, mitä tapahtuu, kun lehti kolahtaa postiluukusta.
Jos haluat, kommentoi ja kerro, minkälaiseen tarinaan päädyit. Miltä tämä harjoitus tuntui? Minkälaisia runoja luet?
