Vaeltelin kirjastossa dekkarihyllyjen luona ja mietin, pitäisikö lainata jokin dekkari. Sitten muistin, että omassa lukupäiväkirjassani on haaste lukea kirjoja kirjailijoilta, joiden sukunimi alkaa tietyllä kirjaimella. Niin suuntasin kohti aakkosten loppupäätä ja valitsin lopulta Robert Åsbackan Keräilijät kirjan.
Kirjailija on itselleni ennestään tuntematon Ruotsissa asuva suomalaiskirjailija, joka tunnetaan huolellisena ajankuvien rakentajana ja taitavana ihmismielen tarkkailija, jonka vähäeleinen tyyli tuo lukijan lähelle tapahtumia.
Mitä kirjasta jäi mieleen?
Kirja perustuu tositapahtumiin ja se on rakennettu mielenkiintoisesti. Tavallisten lukujen seassa oli otteita kuulustelupöytäkirjoista.
Kirjan päähahmo, Tom, asuu ruotsalaisessa pikkukaupungissa. Hän on keräilijä ja sänkynsä alla hänellä on kokoelmissaan muun muassa tupakka-askeja ja pullonkorkkeja. Hän ihailee naapurin automiestä Bo Englundia, joka jäi kiinni avovaimonsa surmasta. Bokin oli keräilijä: hän keräili autoja ja nuorten naisten, kirjeenvaihtoystäviensä, pitkiä kynsiä. Lukiessani mietin koko ajan, miten kirjan nimeen on päädytty.
Kirjan nykyhetkessä aikuinen Tom lukee mikrofilmeiltä poliisipöytäkirjoja. Näiden osuudet oli kirjoitettu erilaisella fontilla.
Kirja oli psykologisesti hyvin kirjoitettu ja antoi tilaa lukijan mielikuvitukselle. Viimeisen luvun jälkeen jäin miettimään, ymmärsinkö sittenkään kaiken oikein.
Mitä opin tästä kirjoittajana?
Kaikkea ei tarvitse sanoa. Lukijan mielikuvitukselle voi jättää tilaa.
Miten Sinä valitset luettavat kirjasi?
Minulla on lukupäiväkirjassani useita erilaisia haasteita. Useinkaan en hyödynnä niitä haasteita tai Helmet lukuhaasteen kaltaisia listoja valinnoissani. Paljon useammin käy niin, että olen valinnut kirjan jonkun suosituksen perusteella ja jälkikäteen käyn läpi haasteitani, sopisiko juuri lukemani tai kuuntelemani kirja johonkin haastekohtaan.
Millä tavalla Sinä valitset kirjat, joita luet tai kuuntelet? Osallistutko Helmet lukuhaasteeseen? Kommentoi ja kerro, mikä on Sinun tapasi.
